Piratsimi on varastamista, jos minulta kysytään. Ei tarvitse hetkeäkään miettiä. Mutta siihen kyllä suhtaudutaan yhtä lepsusti, kuin koulun kuvisluokasta kynän pöllimiseen. Ja harva vertaa piratsimia ja netistä lataamista kaupasta varastamiseen ja se tuntuu aivan eri tasoiselta rikokselta, vaikka loppujen lopuksi voit saada täysin saman tuotteen netistä, kun minkä olisit voinut varastaa kaupasta.
Mielestäni piratsimin kokonaan tyrehdyttäminen on mahdotonta. Yksinkertaisesti ei ole mitenkään mahdollista pidättää tai sakottaa satoja miljoonaania lataajia, kun eivät ne saa edes Ruotsissa maailman suurimman Bit Torrent -palvelun, The Pirate Bayn perustajia telkien taakse.
Piratsimia sisältävien sivustojen sulkeminenkin on vaikeaa, sillä hakkerit sun muut tietokonewelhot kehittävät hetkessä ohjelman, joka ohittaa eston vaivattomasti.
Piratsimin lopettaminen on kaunis ajatus, kuten esimerkiksi maailman rauha, mutta toteuttaminen on käytännössä mahdotonta.
Keskiviikkoinen esitelmä oli järjestöstä "Lääkärit ilman rajoja", ja niin ikään loppu tunti turistiin esitelmän tunnelmissa. Kyseisen järjestön tarkoitus on ajaa kaikille perusterveydenhuoltoa ja tuoda lääkätieteellistä apua maailman kriisialueille.
Taas kerran ajatus on kaunis, mutta mielestäni resurssien järjestäminen on mahdotonta. Perus terveydenhuollon järjestäminen kaikille vaatisi ilmaisen terveyden huollon joka maahan, tyyliin Suomi. Jotta kysyinen fantasia saatasiin toteutettua pitäisi tietysti nostaa veroja, josta tuskin kukaan hyppii riemusta, ja tuskin köyhien maiden asukkailla on varaa maksaa penniäkään veroja, jolloin kaikki jäisi hyvinvointivaltioiden hartijoille.Meille Haitin kriisi kaikessa kauheudessaan tuntuu kaukaiselta. Jos lahjoittaisimme 100 euroa haitille voisimme pelastaa varmasti monta ihmishenkeä, mutta emme silti tee niin, vaikka jokainen varmasti maksaisi vaikka kymmenkertaisen summan mukisematta jos voisi säästää läheisensä hengen. Eli pitäisi saada maailman kriisi alueiden ongelmat todella koskettamaan meitä, jotta hyvinvointivaltioiden ihmiset saataisiin auttamaan.
Näin me nykyään AJATTELEMME näitä asioita: piratismia ja köyhyyttä. Ajattelemme, että niille ei voi tehdä mitään? Mutta miksi ajattelemme näin? SE on mielenkiintoinen kysymys. Asiat voisivat aivan helposti olla toisella tavalla - hyvinvointivaltioiden ihmiset eivät joutuisi luopumaan mistään oleellisesta jos äärimmäinen köyhyys päätettäisiin poistaa. Mutta me haluamme ajatella, että meille tapahtuisi jotakin kamalaa, jos tekisimme niin. Niin nurinkurista ja silti niin laajalle levinnyttä.
VastaaPoistaTämä on siis minun käsitykseni: se, ettei köyhyysongelmalle ja piratismille voi tehdä mitään, on kollegtiivinen valhe, joka pysyy yleisenä uskomuksena vain, koska siihen halutaan uskoa, vain koska pelätään jotakin turhaan... :-)
Tämän näkemyksen saa toki kyseenalaistaa ;-)